Käyttäjän Tommi Laitio blogi
Vapaus, jokin ja tasa-arvo!
Euroopan eliitti on poiminut Ranskan vallankumouksen tavoitteista
vapauden ja tasa-arvon, mutta hukannut veljeyden. Populismin nousu on
seurausta koulutetun eliitin haluttomuudesta vetää koko yhteiskuntaa mukanaan.
Näin väitti hollantilaisen de Volkskrant -sanomalehden entinen politiikan toimituksen esimies Yvonne Zonderop äskettäin vaikutusvaltaisessa artikkelissaan Onderbroeders & Bovenbroeders (suom. Yläveljet ja alaveljet). Zonderop viittasi artikkelissaan brittiläisen Michael Youngin
Demos maahanmuutosta: Jakamisen yhteiskunta ei synny itsestään
Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n Samoilla lauteilla 2030 -puheenvuoron ympärillä käyty nettikeskustelu on kiintoisaa seurattavaa. Keskustelusta syntyy tosin mielikuva, että puheenvuorosta on luettu vain tavoitetila eli ensimmäiset kolme sivua. Siksi lienee tarpeellista ohjata huomiota myös paperin muihin osiin.
Puheenvuorossa liikkuvuus ei ole muusta kehityksestä erillinen palikka, vaan osa kehitystä, joka pakottaa miettimään uusiksi tapoja elää Suomessa. Vääjäämätöntä on monimuotoistuminen, eivät sen vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan. Puheenvuorossa kuvattu yhteiskunta ei ole todennäköinen tulevaisuus tällä suunnalla. Me ehdotamme muuta kuin todennäköistä, koska uskomme että yhteiskuntaa voidaan muuttaa. Maahanmuutto ei johda automaattisesti hyvinvointiin eikä romahduta sitä - vilkaisu Hollantiin, Japaniin, Norjaan tai Kanadaan todistaa tämän.
Lama osuu myös lapsiin
Olin eilen Tommi Laition kanssa kuuntelemassa Väestöliiton Kodin viikon seminaarissa: huomisen hyvinvointia hakemassa. Puhumassa oli Olli Kangas, tutkimusprofessori Tytti Solantaus sekä Tommi Laitio Demos Helsingistä. Tilaisuuden lopuksi palkittiin Matti Rimpelä Tirkistys tulevaisuuteen -palkinnolla.
Tapahtumassa keskusteltiin laman vaikutuksesta lapsiperheisiin ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Seminaarin päätteeksi pidettiin myös keskustelu, jossa pohdittiin minkälainen Suomi on hyvinvointivaltiona vuonna 2020.
Parempi maahanmuuttopolitiikka on kovempaa onnellisuuspolitiikkaa
Maahanmuutto on. Näin voi tiivistää Demos Helsingin ja Ajatuspaja e2:n Sauna-päättäjäkurssin tulokset. Kahden päivän työpajoissa Kirkkonummella parikymmentä kansanedustajaa, asiantuntijaa ja yrityspäättäjää pääsivät nopeasti eteenpäin nykyasetelmasta, jossa maahanmuuttoa arvioidaan valinta- ja asennekysymyksenä. Maahanmuutto ja monimuotoistuminen ovat kovaa politiikkaa ja pakottavat jakamaan pelikortit uudelleen.
Suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistuminen on tosiasia, joka kannattaa
hyödyntää mahdollisuutena miettiä hyvinvoinnin perusteita laajemminkin
uusiksi. Politiikan keskiöön on tuotava yksittäisen maahanmuuttajan
muokkaamisen sijasta onnellisemmat perheet, joustavammat työpaikat ja
innostavammat lähiyhteisöt.
Saunassa lähdettiin liikkeelle nykytilan sijaan vuodesta 2030, jolloin muutoksen koko ja merkitys hahmottuivat kirkkaammin. Suomessa on tuolloin puoli miljoonaa eläkeläistä ja parisataatuhatta maahanmuuttajaa enemmän kuin nyt.
Politiikka on vaihtoehtoja
Nuorisotutkimusseuran ja Nuorisoasiain neuvottelukunnan perjantaina 12. kesäkuuta julkaistu tutkimus Aika vapaalla on perinteiselle järjestökentälle ja poliitikoille karua luettavaa. Järjestöihin kuuluminen on rajussa laskussa etenkin alle 15-vuotiaiden joukossa. Vain 45 % nuorista kuuluu järjestöön. Ainoastaan puolet nuorista kokee olevansa osa yhteiskuntaa. Suomessa on EU-maiden suurimpiin kuuluva ero nuorten ja vanhempien ikäluokkien äänestysaktiivisuuden välillä. Vain kolmannes nuorista pitää paikkakunnallaan tarjolla olevaa nuorisotoimintaa kiinnostavana. Perinteisesti hyvin pärjänneet urheilujärjestötkin ovat ongelmissa pienenevien jäsenmääriensä kanssa. Tutkimuksen julkaisutilaisuudessa oikeusministeri Tuija Brax totesi, että näidenkin tulosten valossa pelkkä "kyllä se siitä korjaantuu iän myötä, nuoret ovat nuoria"-taivastelu on syytä lopettaa. Kyse on aidosta muutoksesta.
Demokratian pelastamiseksi tarvitaan uudelleenajattelua yhteiskunnallisuudesta. Tarvitaan äänestysprosenttihysterian sijaan luottamusta jakamiseen ja yhdessä oppimiseen. Ilmastonmuutos, työn uudelleenjako, maahanmuutto, politiikan viihteellistyminen ja viestien tulva sekoittavat vanhoja jakolinjoja. Keskinäisriippuvuudet kasvavat.
Tilaa Demosin uutiskirje
Tuoreita ajatuksia suoraan sähköpostiisi!
